Bedford J6 löytyi metsästä - Ilta-Sanomat

Joku on taas löytänyt vanhan raadon metsästä. Mahtaakohan tuo kelvata enää edes osien luovuttajaksi: Bedford J6 löytyi metsästä - Ilta-Sanomat

Jäätelöä ja kreppejä

Lontoossa sijaitsevan British Museumin pihalla oli muutama tyylekäs myyntiauto: kaksi jäätelöautoa ja yksi, josta myytiin kreppejä ja kahvia. Vähintään yhtä tyylekkäänä pidän kyllä Helsingissä toimivaa Camionettea, vaikka auto toki onkin huomattavasti uudempi kuin brittiläisen virkaveljen myyntikoju.

Lähempää kuvattu auto on helppo tunnistaa Bedfordiksi, mutta minkä merkkisiä ovat nuo kauempaa kuvatut?

Outo laite Savukoskella

Kesän 2011 moottoripyörämatkalla kävin mm. Savukoskella. Majoituttuani hotelli Samperin Savottaan kävin pienellä iltalenkillä metsässä, ja löysin erikoisen näköisen laitteen. Tietääköhän kukaan, mikä tämä on joskus ollut?

Fiat 600

Ei, kyse ei ole Pompannapista, vaan saman mallimerkinnän omaavasta rakvaattorista. Venetrailerin vetotehtäviin ja muihin satunnaisiin töihin kone lienee edelleen ihan käypäinen.





Tuohon aikaan traktorit tulivat tehtaalta ilman hyttiä, joten jokainen sai sitten ostaa koneeseensa mieleisensä kopin - tai olla ostamatta. Tässä yksilössä on TERÄ -turvaohjaamo. Hytin on valmistanut loimaalainen T. Syväsen Konepaja Ky, joka Wikipedian mukaan on valmistanut myös James -kaivurikuormaajia. Vuonna 1985 Lännen Tehtaat osti Syväsen konepajan.

Entisiä kulkupelejä

Ikuisesti kirottu olkoon hän, joka keksi puuveneiden päällystämisen lasikuidulla. Tässä hyvä esimerkki tuolla tekniikalla pilatusta veneestä. Huonolla hoidolla olleen purtilon pinta halkeilee ja halkeamista pääsee vesi hyvin sisälle, mutta eihän se enää löydä reittiä ulos. Mahtaa sisälmykset olla melkoista höttöä jo. Vesille tällä ei kyllä enää uskaltaisi.





Mutta eipä tämäkään paatti ole enää seilauskunnossa.



Eräällä rantaretkellä löytyi myös kolme tiensä päässä olevaa potkukelkkaa. Ensimmäinen maastoutuu keväiseen rantapusikkoon melko hyvin.


Toinen yksilö on vielä melkein ajokunnossa.



Kolmas lajin edustaja onkin teräsrunkoinen, ja tällä voisi olla edessä vielä jopa käyttöaikaa, jos vain katkenneen jalaksen tilalle saataisiin varaosa.

Kukkolaforsen

Kukkolankoskihan tuo paikka on suomeksi, mutta otsikoidaan nyt ruotsiksi, koska kyse on Torniojoen länsipuolisesta paikasta. Siellä (leirintäalueella) yövyimme perheen kanssa kesällä 2010, ja iltakävelyllä tutustuimme paikalliseen kalastusmuseoon ja vanhoihin mylly- ja sahalaitteisiin.



Tästä on kosken voima siirretty myllynkiville, jotka olivat niin hämärässä, etten saanut kuvaa otettua.



Vesivoimaa on hyödynnetty myös höylän pyörittämiseen.



Tokihan myös sirkkeli löytyy.



Sähköäkin koski on tuottanut.



Pihalla oli siistissä pinossa leveitä lautoja - noinkohan olisivat tällä laitoksella sahattuja?

Ensimmäiset autoni

Ensimmäisen autoni ostin joskus 1980-luvun lopulla, olisiko ollut jotain -88 tms. Paljon aikaisemmin se ei voi olla, kun ei minulla ollut ajokorttiakaan ennen kuin vuonna 1986, vasta (?) 22-vuotiaana. Tietenkään en voinut ostaa mitään tavallista autoa, vaan kuplavolkkari piti saada. Asioista mitään ymmärtämättömänä tuli sitten ostetuksi tällainen:



Tämä 1970-mallinen ei tosiaankaan ollut mikään huippuostos. Kytkimen painelaakeri hajosi pian kaupanteon jälkeen, ja korin alaosat olivat lievästi sanoen ruosteessa. Eihän siinä mitään, kuppelwageniinhan saa korjauspelteinä melkein koko auton, mutta tämä oli joskus vielä menty "korjaamaan" hitsaamalla pohjapelti kiinni koriin. Isolla rahalla sitä tuli hitsautettua, vaikka huomattavasti järkevämpi käyttökohde sille rahalle olisi ollut valmiiksi ehjän kuplan ostaminen.

Muutama vuosi tuli tällä päristeltyä, kunnes teki mieli vaihtaa autoa. Ja kuten kunnon VW-harrastajalle sopii, vaihdoin vanhempaan. Harrastajakaverilta löytyi hyvään kuntoon laitettu ehta 6-volttinen, 66-mallinen punainen kaunotar:





Ei toki tämäkään täydellinen ollut. Autossa oli yksi todella harmittava kauneusvirhe: tuo sinänsä upea maalipinta oli vähän väärän värinen, se oli liian tumma, oikea sävy "rubinrot" olisi ollut vähän oranssimpi.

Talviautona tämä oli mitä mainioin: sisällä ei koskaan ollut sen kylmempi kuin ulkona, ja marraskuussa umpeen jäätynyt takaikkuna suli jo huhtikuussa. Asennutin autoon Eberinkin, jolla sen olisi saanut lämpimäksi, jos vain olisi sähköä riittänyt. Mutta eihän se 6-volttisessa mihinkään riitä.

90-luvun puolivälissä rupesi tuntumaan siltä, että kuplat on nyt nähty, ja ostin ensimmäisen vesijäähdytteisen autoni - tipparellun vuosimallia 1977:



Tällä uskalsi jo lähteä pitkällekin reissulle: tässä ollaan menossa lossille jossain lounais-Suomessa, tarkkaa paikkaa en enää muista. Tällä matkalla ei sattunut mitään erityistä, mitä nyt vasemman etupyörän laakeri hajosi Jyväskylän ja Tampereen välillä. Mutta tuohon aikaan sai Essolta vielä huoltoakin, joten auto tuli ketterästi kuntoon ja matka jatkui.



Mukava tällä oli matkaa tehdä.



En minä silti tätäkään malttanut pitää kuin kaksi vuotta - keväällä 1997 menin tilaamaan kaupasta ihan uuden auton. Mutta siitä ei tässä yhteydessä sen enempää, sivuston tarkoitus kun on keskittyä vanhaan tavaraan. Näin jälkeenpäin kyllä harmittaa, että piti tämä myydä. Jos olisi ollut varaa pitää harrasteautoa, olisi tästä voinut ajan kanssa kunnostaa tosi kivan kesäajoneuvon. Mutta tehty mikä tehty, ei sitä auta enää itkeä.

Pari vanhaa Saabia ja yksi Scania

Puolangan Shell on hyvä paikka bongata vanhaa autokalustoa. Moottoripyöräretkilläni olen yhyttänyt samassa paikassa yhden tosinätin Saab 93:n monta kertaa. Tässä ensimmäinen otos elokuulta 2006.



Tämä Saab 95 -projekti lienee ollut kuvaushetkellä, elokuussa 2006, vähän kesken...



Mutta tämä Scania taasen on valmis ja kuin juuri tehtaalta tullut.

Ruston-Bucyrus 54 RB

Jatketaan laahakaivinkoneteemalla. Toukokuussa 2007 tein työreissun Turkuun silloisella mopedillani, Vespalla, ja jossain Turun ja Loimaan välillä - tarkkaa sijaintia en valitettavasti osaa enää sanoa - osuin hiekkakuopalle, jossa tällainen konekaunotar oli käsittääkseni vielä käytössä.













Myöhemmin koneeseen teipatun firman nimellä googlettamalla löysinkin sivut, joilla on paljon kuvia vielä käytössä olevista laahakaivinkoneista.

Ruston-Bucyrus 38 RB

Aloitetaan tarina muutamalla kuvalla vanhasta koneesta.

Tämä vanha laahakaivinkone oli vielä kesällä 2004 suunnilleen karttalinkin osoittamassa paikassa Haukiputaalla. Tätä kirjoittaessani - tammikuussa 2011 - ei ole tietoa, onko konetta enää olemassa.















Huomattavasti paremmassa kunnossa olevasta samanlaisesta koneesta on kuvia netissä esimerkiksi täällä.